Käteisen käyttö Ruotsissa jatkaa romahtamistaan, ja Riksbankenin mittausten mukaan vain 5 prosenttia viimeisimmistä ostoksista tehtiin fyysisillä seteleillä tai kolikoilla. Jos maksukenttä digitalisoituu täysin ilman valtiollista vastinetta, on olemassa riski, että kruunu menettää jalansijaa helpommin saavutettaville ja sujuvammille ulkomaisille maksuvaihtoehdoille.
Lainsäädäntö vie pitkään
Valtiollinen selvitys tuli vuonna 2023 siihen tulokseen, että digitaalisen valuutan tarve oli liian vähäinen. Riksbankenin varapääjohtaja Per Jansson korostaa kuitenkin, että muuttuneet maksutottumukset ja turvallisuusriskit puoltavat uutta analyysiä. Keskuspankki haluaakin poliitikkojen aloittavan lainsäädäntötyön välittömästi, sillä valmistelujen arvioidaan vievän vähintään viisi vuotta.
Vaikka Riksbanken ei ole vielä muodollisesti tehnyt päätöstä lanseerauksesta, varoittaa johto pitkän aikavälin seurauksista. Jos ulkomaiset vakaavaluutat tai suunnitteilla oleva digitaalinen euro ottavat maksuliikenteen haltuunsa, Ruotsin rahapolitiikan ohjaaminen ja rahoitusvakauden ylläpitäminen voi vaikeutua merkittävästi.
Varautumista kriiseihin
Yksityisten kryptovarojen tarjoaman kilpailun lisäksi hanketta pidetään tärkeänä varautumistoimenpiteenä. Tulevien sähkökatkojen tai televerkon häiriöiden aikana digitaalinen kruunu voisi tarjota mahdollisuuden offline-maksamiseen. Ruotsi voi myös päätyä hyödyntämään infrastruktuuria, joka on digitaalisen euron taustalla ja joka voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2029.