H100 Group ilmestyi lähes tyhjästä hieman yli vuosi sitten ja on nykyään Pohjoismaiden suurin yhtiö, jolla on bitcoinia taseessaan. Sander Andersen perusti yhtiön ja toimii nykyään hallituksen puheenjohtajana. Eirik Grøtum on toimitusjohtaja. Molemmat ovat norjalaisia, joten keskustelu käydään englanniksi. Alla olevat lainaukset on käännetty.

Terveysohjelmasta 3 506 bitcoiniin

H100 ei aloittanut bitcoin-yhtiönä. Yhtiö pyöritti riskipääomarahoitettua online-valmennusalustaa terveydenhuollon alalla ja listattiin pörssiin viime vuoden huhtikuussa. Tuolloin noin viisi miljoonaa kruunua sijoitettiin bitcoiniin, mikä vastasi 4,39 bitcoinia.

Sitten asiat etenivät nopeasti. Adam Back, yksi varhaisista kryptografeista, johon viitataan bitcoinin whitepaperissa, ja Blockstreamin perustaja, tuli ensimmäiseksi suureksi sijoittajaksi. 90 päivässä yhtiö keräsi lähes 1,2 miljardia kruunua. Back on edelleen toiseksi suurin omistaja, ja Andersen kuvailee häntä mentoriksi, jonka kanssa hän pallottelee ideoita.

Elokuussa H100 toteutti sen, mitä yhtiö kutsuu ensimmäiseksi fuusioksi, jossa bitcoin vaihdetaan bitcoiniin. Yhdistymällä Moonshotin kanssa yhtiöön tuli 2 455 bitcoinia, ja sen omistus on nyt 3 506 bitcoinia. Osakekurssi ei ollut osa kauppaa. Molemmat osapuolet arvostivat bitcoinia samalla tavalla, ja Andersenin mukaan vaikein osa oli jotain aivan muuta.

– Suuri osa fuusiosta liittyy ihmisiin. Kenen kanssa työskentelen, kun kauppa on valmis? Se on vaikeinta, mutta myös se, missä näimme suurimman mahdollisuuden, hän sanoo.

”Sitten teen sen, tietenkin”

Useat bitcoin-yhtiöt, etunenässä Michael Saylorin Strategy, ovat luvanneet, etteivät ne koskaan myy yhtäkään bitcoinia. H100 ei hyväksy tätä linjaa. Kysyttäessä, voisiko yhtiö harkita bitcoinin myymistä, jos se hyödyttää osakkeenomistajia, Sander Andersen vastaa kyllä epäröimättä.

– Se on vain matematiikkaa. Jos tavoitteena on ostaa mahdollisimman edullista bitcoinia, ja teen sen myymällä hieman bitcoinia ja ostamalla takaisin omia osakkeita, sitten teen sen, tietenkin, hän sanoo.

Andersenin mukaan pienemmillä, sääntelemättömillä markkinapaikoilla, kuten NGM:llä, toimivat yhtiöt voivat 5. joulukuuta alkaen ostaa takaisin omia osakkeitaan. Silloin heillä on sama työkalupakki kuin päälistan yhtiöillä. He voivat ostaa takaisin osakkeita, kun niitä käydään kauppaa alennuksella, antaa liikkeeseen vaihdettavia joukkovelkakirjoja ja laskea liikkeeseen ikuisia etuoikeutettuja osakkeita.

Samalla johto korostaa, ettei kasvu saa tapahtua mihin hintaan tahansa.

– Haluamme kokoa, mutta emme aio voittaa tätä kilpailua mihin hintaan tahansa. Laadulla on suuri merkitys, sanoo Eirik Grøtum.

”Muuten on vain kallis pörssinoteerattu rahasto”

Grøtumille bitcoin on mittapuuna kaikelle. Hän tulee Moonshot-yhtiöstä, joka yhdistyi H100:n kanssa. Moonshot on jo pitkään hallinnoinut bitcoinejaan aktiivisesti ja pyrkinyt luomaan tuottoa omistuksensa päälle.

– Jos omistaa vain bitcoinia eikä tee mitään muuta, on vain kallis pörssinoteerattu rahasto. Siinä ei ole enempää, hän sanoo.

Tuottoa luodaan optioiden ja johdannaisten kaupankäynnillä suurella määrällä pörssejä. Grøtum korostaa, että strategioiden on oltava markkinaneutraaleja. Yhtiön omien bitcoinien myyminen osto-optioita vastaan on poissuljettua, sillä silloin yhtiö luovuttaisi ylöspäin menevän potentiaalin hinnan noustessa.

Sama ajattelutapa ohjaa johdon uutta bonusohjelmaa. Yksityiskohdista päättää hallitus, mutta perusperiaate on jo selvä.

– Jos osake ei pärjää paremmin kuin bitcoin, emme saa bonusta. Silloin bitcoinista tulee todella mittapuu, sanoo Grøtum.

”Kyse on markkinapsykologiasta”

Tällä hetkellä H100:n osakkeella käydään kauppaa noin 0,75 kertaa yhtiön bitcoinien arvoon nähden. Markkinat siis arvostavat omistusta noin neljänneksen alennuksella. Andersenin mukaan tämä heijastaa ennen kaikkea markkinoiden tunnelmaa.

– Teknisesti ottaen voisimme myydä bitcoinit huomenna ja rahat olisivat pankissa seuraavana päivänä. Kun bitcoinin ympärille perustetaan osakeyhtiö, siitä tulee entistä volatiilimpi, ja se luo joillekin mahdollisuuksia. Kyse on markkinapsykologiasta, hän sanoo.

Yhtiö on käyttänyt useimpia käytettävissä olevia työkaluja: suunnattuja osakeanteja markkinahintaan ja vaihdettavia lainoja nollakorolla viideksi vuodeksi. Jatkuvia, suoraan markkinoille suunnattuja anteja, kuten Strategy tekee Yhdysvalloissa, H100 ei sen sijaan ole käyttänyt. Etuoikeutettuja osakkeita tutkitaan aktiivisesti, mutta virallisia suunnitelmia ei ole. Andersen on varovainen velan suhteen muussa valuutassa kuin siinä, jonka yhtiö todella haluaa, esimerkiksi kaksitoista prosenttia dollareina.

Hän huomauttaa myös, että Strategy, noin 850 000 bitcoinilla, on ”aivan toisenlainen eläin”. Fuusiot, jotka eivät Strategylle merkittävästi vaikuta, voivat olla H100:n kokoiselle yhtiölle täysin ratkaisevia.

Ohjelmanjuontaja pohdiskeli klassisen kassavirta-arvostuksen pohjalta. Jos yhtiö kasvattaa bitcoinien määrää osaketta kohti kymmenen prosenttia vuodessa, sen pitäisi kohtuudella käydä kauppaa preemiolla, vaikka bitcoinin hinta pysyisi paikallaan. Grøtum oli samaa mieltä siitä, että laskelma on yksinkertainen, mutta lisäsi tärkeän varoituksen.

– Kun ostaa osakkeen bitcoinin sijaan, vaihtaa pois likviditeetin. Siitä täytyy saada jotain takaisin, ja se on bitcoinin kasvu osaketta kohti ajan myötä, hän sanoo.

Kysymys takaisin: kuinka suuri osa arvosta on kulttuuria?

Kuten aina, jakso päättyy siihen, että vieraat saavat vaihtaa rooleja. Kirjavinkkeinä vieraat suosittelivat Niall Fergusonin kirjaa rahan historiasta ja Ray Dalion kirjaa The Changing World Order. Sen jälkeen Sander Andersen esitti kysymyksen: kuinka suuri osa bitcoinin arvosta tulee sen filosofiasta ja kulttuurista?

Ohjelmanjuontaja vastasi, että raha on pohjimmiltaan aina uskomusjärjestelmä. Kulttuuri oli ratkaisevan tärkeää alussa, kun bitcoin periaatteessa ”meemattiin” esiin. Nykyään sillä on vähemmän merkitystä, koska yhä useammat ostavat muista syistä, esimerkiksi huolesta siitä, että fiat-valuutat menettävät arvoaan. Hän itse näkee bitcoinin ensisijaisesti säästövälineenä eikä maksuvälineenä, tapana säästää valtion ulottumattomissa.

Andersenin mukaan puuttuu tuottava kerros bitcoinin päältä: työpaikat, uramahdollisuudet ja koulutus. Tätä tarvitaan, jos bitcoin haluaa houkutella nuorta sukupolvea, joka on jäänyt asuntomarkkinoiden ja kalliiden osakemarkkinoiden ulkopuolelle.

– Teknologia on loistava, ja se on ehkä ainoa yhteisö, joka voi todella vastustaa kvanttitietokoneita. Mutta emme ole kovin hyvin rahoitettuja. Bitcoin-talouden rakentaminen on täysin ratkaisevaa, hän sanoo.

Kuuntele koko jakso sieltä, mistä podcasteja löytyy.