Yhä useammat tekoälyt suorittavat itsenäisiä transaktioita ostaakseen dataa ja laskentatehoa. Samaan aikaan nykyinen rahoitusalan lainsäädäntö perustuu yhä siihen, että ihminen hyväksyy jokaisen yksittäisen siirron manuaalisesti. Tämä luo vaikeasti ratkaistavan juridisen aukon siitä, kuka loppujen lopuksi kantaa vastuun, raportoi BeInCrypto.
BeInCrypto Intelligencen raportit osoittavat, että x402-protokollan kautta suoritettiin jo loppukesällä 2026 miljoonia pientransaktioita. Markkinan varhaisesta vaiheesta huolimatta perinteiset rahoitustoimijat reagoivat skeptisesti. Esimerkiksi suurpankki JPMorgan on estänyt ulkoiset avustajat asiakastileiltä, sillä toimitusjohtaja Jamie Dimon on varoittanut itseohjautuvien järjestelmien riskeistä.
Vanhentuneet lait eivät tarjoa vastauksia
Yhdysvaltain nykyinen sääntelykehys tarjoaa erittäin rajallista ohjeistusta. Keskeinen kuluttajansuojalaki kirjoitettiin jo vuonna 1978 olettaen, että ihminen ohjaa transaktioita. Uudempi GENIUS Act asettaa tosin vaatimuksia vakaavaluuttojen liikkeeseenlaskijoille, mutta ei sääntele rahoja käsitteleviä digitaalisia agentteja. Näin ollen on epäselvää, kuka maksaa, jos agentti varaa väärän matkan.
European Crypto Initiativen Vyara Savova katsoo, että lohkoketjut voivat tarjota kattavan ratkaisun. Koska teknologia yhdistää turvalliset maksureitit, identiteetinhallinnan ja yhteisen luottamuskerroksen samaan järjestelmään, se voi kuroa umpeen kuilun, josta nykypäivän rahoitusinfrastruktuuri kärsii.
Nollatietotodistukset yhdistävät vastuun ja yksityisyyden
Lakimies Anja Blaj Zajc katsoo, ettei henkilökohtaisen yksityisyyden ja juridisen vastuun välillä tarvitse valita. Ratkaisu on niin kutsutut nollatietotodistukset (ZK-proofs), jotka vahvistavat tosiasiat paljastamatta taustalla olevia tietoja.
Tällainen kryptografinen todiste voi juridisesti vahvistaa, että agentin takana on luonnollinen henkilö, joka pidetään vastuussa. Näin käyttäjän ei tarvitse paljastaa koko henkilöllisyyttään jokaiselle yksittäiselle verkossa toimivalle kauppiaalle.
Uusia läpinäkyvyysvaatimuksia Euroopassa
Avoimuusvaatimukset kiristyvät myös Euroopassa. Ison-Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen Lordi Chris Holmes korostaa, että tekoälyn käytön ajankohdan ja tavan on aina käytävä selkeästi ilmi. Holmes on aiemmin esittänyt lakiehdotuksia tältä alalta.
EU:ssa tekoälyasetus on vaatinut elokuusta 2026 lähtien palveluntarjoajia ilmoittamaan selkeästi, jos käyttäjä on vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa. Sääntelykehyksestä puuttuvat kuitenkin yhä säännökset siitä, miten kauppiaiden tulisi vahvistaa, kuka on automatisoidun maksun takana.
Siihen asti kunnes lainsäätäjät paikkaavat tämän puutteen, pankit todennäköisesti pitävät ovensa suljettuina ulkoisilta tekoälyratkaisuilta. Lohkoketjupohjainen todentaminen nollatietoteknologialla näyttäytyy siksi asiantuntijoiden ensisijaisena keinona taata vastuuvelvollisuus.